Suunnitelmat vielä vähän auki – perustekemistä ja kisapohdintoja

Hallikausi on mennyt kyllä pääasiassa omalta kohdaltani perusharjoitteluna ja kisailut siirtyy näillä näkymin myöhemmälle ajankohdalle. Treeniä pitää tällä hetkellä myös vähän rauhoittaa pienen pienen vaivan takia, mutta luottavaisena olen tästä huolimatta. Innolla, mutta maltillisesti, siis kohti kevään maantiekisoja. Ehdottomasti.

 

Maastojuoksut on ollut myös monesti hieno tapa aloittaa kisakautta ja kesääkin. Hieno kevätstartti, ainakin yleensä näin. Nykyisellään tämä perinne näyttäisi olevan tosin lähinnä katoamaan päin, tiettyjen uudistusten takia.

Voi olla, että syksyn Tampereen maastoihin osallistun, siis SM-maastoihin, mutta pidän tästä huolimatta tätä kisasiirtoa syksyyn suhteellisen kankeana uudistuksena: kisat järjestetään selvästi ulkona varsinaisesta kisakaudesta melkolailla ylimenokauden puolella tai uuden harjoittelukauden alkuun sijoittuvana tapahtumana, tulkintatavasta riippuen. En sanokaan etteikö uudistuksella olisi myös puolensa. Esimerkiksi niille harvoille, jotka tähtäävät maastojuoksujen yleisten sarjojen kansainvälisiin kisoihin, syksy voi olla SM-kisalle nimenomaan se oikea ajankohta. Muitakin poikkeuksia löytyy varmasti ja koko asia on osaltaan myös enemmän tai vähemmän fiiliskysymys. Melko yksilöllistä loppuen lopuksi. Niin tai näin, omalta kohdaltani SM-maastot jäänee tämän hetkisen uudistuksen myötä nykyisellään toissijaisemmaksi kisaksi kuin joskus aikaisemmin. Niin, uudistuksesta lienee monenlaista mielipidettä, ja hyvä niin: puolensa ja puolensa. Veikkaan kuitenkin, ja kaikesta huolimatta, että SM-maastot siirtyy jossain vaiheessa lähivuosina takaisin keväälle. Ainakin SM-maastojen historian valossa näin on itse asiassa käynyt yleensä. Nähtäväksi jää.

Keskityn keväällä siis maantielle, ehkä enemmän pitkiin juoksuihin.

Kesän ratakauden suunnitelmat ovat auki aikalailla vielä itellä, mutta tottakai useitakin kisoja olen merkinnyt kalenteriini jo, etenkin kansallisesta kilpailukalenterista. Hassua muuten nykyisellään on alueellisien pienkilpailujen vähyys, etenkin täällä Pohjois-Savossa. Toki kisoja ilmestynee kevään aikana lisää kilpailukalenteriin ja hyvä niin. Viime vuosina vähissä on ollut, siis paikalliskisat, lukuun ottamatta ehkä LepU:n järjestämisaktiivisuutta. Tosiaan, esimerkiksi pm-kisoja ei ole kunnolla järjestetty vuosikausiin. Joskus aikanaan, kokemusta kyllä asiasta on, saatiin hyviä skaboja aikaiseksi ihan pm-mittelöissäkin. Monesti nämä kisat toimivat myös hyvinä testeinä ja harjoituksina; aina kisailu ei tarvitse olla niin tiukkapipoista. 

Jes, aika kultaa varmasti myös muistoja ja niin pitääkin (!) ja tämän tyyppiseen nostalgisointiinkin voinee suhtautua vähän varauksella ja kriittisestikin. En tarkoita siis, että vanha järjestelmä / systeemi pitäisi jotenkin palauttaa. Tai ehkä järjestelmä on edelleen lähes sama, mutta painopisteet kisajärjestelyissä ovat vain muuttuneet aiemmasta. Kysymyshän on varmasti myös resursseista ja monista muistakin asioista: strategioista, rakenteista, rahasta, näkemyksistä jne. Varmasti siitäkin, miten osallistujia saataisiin sitten enemmän kisaamaan, jos paikalliskisoja olisikin selvästi taas enemmän. Osallistujamäärät ovatkin varmasti oleellinen tekijä tässä kontekstissa – ei välttämättä mitenkään itsestäänselvä asia. Vaikeita kysymyksiä loppuen lopuksi. On siis ymmärrettävää, että kisoja järjestetään vallitsevien resurssien ja olosuhteiden puitteissa. Hienoa on joka tapauksessa se, että joitakin perinteisiä yu-kisoja ja juoksutapahtumia on säilynyt alueellisesti kalenterissa ja itsekin varmasti kisaan tai toimin toimitsijana osassa näistä tapahtumista, resurssien, suunnitelmien ja tilanteen mukaan. Kisamääristä huolimatta sanoisin myös että hyviä kisoja, hienoja tapahtumia, on järjestetty kyllä myös viime vuosina – pohdintani ei kohdistu siis järjestettyihin tapahtumiin / kisoihin tai kisajärjestäjiin, vaan pikemminkin siihen kokonaisuuteen, miten alueellinen kisakalenteri on muutamina viime vuosina yleensäkin muodostunut. Tämän tarkoituksena ei olekaan siis olla kritiikkinä vaan enemmänkin yleisenä pohdintana ja samalla jonkinlaisena vertailuna aiempaan. Hyvällä sykkeellä siis; mielenkiintoista on nähdä kevään mittaan, millaiseksi ensi kesän kisakalenterit niin paikallisesti kuin kansallisestikin muotoutuvat, millaista lajitarjontaa on jne. Jatketaan harjoituksia!